Pages

Wednesday, December 23

Aurinko paistoi risukasaan


En kuulu kirkkoon enkä vietä joulua. Minulla ei tosin ole mitään joulua vastaan ja voin hyvin puhua joulun odotuksesta jne. Ei tosin ole mitään odotettavaa. Kunhan olen ja teen jotain.

Tänään kävin yhdistetyllä hölkällä, kävelyllä ja asioimassa muun muassa Poundlandissa. Nautin säästä, joka suosi ulkoiljaa.


 Thamesin rannoilla tykkään kävellä.


Nousuvesi ei mahtunut uomaansa tänään.


 Olisi ollut veneelle käyttöä.


Ei näytä järin jouluiselta, mutta täällä harvemmin näyttää. Minulle passaa tällainen keli ihan hyvin. Kuulin kivoja matkauutisia tänään. Siis minä matkustan, vaan siitä joskus toiste enempi. Asia ei ole ihan heti ajankohtainen.

Sunday, December 20

Vapaaehtoisesta lapsettomuudesta

Minulla ei ole lapsia eikä tule. Olen ihan sinut sen kanssa enkä yleensä edes ajattele koko asiaa. Elän miten elän ja tämä valinta sopii minulle. En koe jääväni mistään paitsi jne.

On kuitenkin viime aikoina alkanut ottaa kaaliin joidenkin (monien) asenne lapsettomia kohtaan. Eivät varmaan edes itse tajua olevansa idiootteja (oops, sori), koska lapsen/lasten saaminen on jostain syystä muodostunut heille normiksi. Mitä se ei ole.

Eräs esimerkki: taannoin VR:n konduktööri heitti pari lasta ulos junasta, koska lapset eivät voineet todistaa, että heillä on junalippu (kännykästä loppunut akku). No eikös pian vihjailla, että konduktöörillä ei varmaan ole omia lapsia, kun noin teki.

Tiedoksi hei: kaikki ne huostaanotetut ja kaltoinkohdellut lapset ovat teidän isukkien ja äityleiden aikaansaannoksia ja ihan itse osaatte niitä kiusata ja kiduttaa. Me lapsettomat harvemmin sellaiseen sotkeudumme ellemme ole sarjamurhaajia tmv. Emme myöskään tapa lapsiamme, koska meillä ei niitä ole. Konduktöörillämme saattaa hyvinkin olla monta lasta - tai olla olematta: sillä ei ole mitään tekemistä koko jutun kanssa.

Niin että lopettakaa jo se tekopyhistely, en jaksa kuunnella sitä enää. Se, että on pukannut siemenet ränniin tai pullauttanut kääpiön vaginastaan, ei tee ihmisestä yhtään sen älyllisempää tai pyhempää. Me olemme kaikki olleet joskus lapsia. Ja minä en heittäisi lapsia ulos junasta, vaikkei omia olekaan.

Kiitos, helpotti. Voinen taas jatkaa lapsivapaata elämääni nauttien läheisten lapsista. En syö niitä eli pelko pois.

Lapsettomuudesta (vapaaehtoisesta) voisi kirjoittaa enemmänkin, mutten koe tarvetta (lapsettomuus ei ole minulle mitenkään big deal). Joskus vain ihmettelen sitä, että se tuntuu olevan muille niin kova paikka että pitää määritellä ihmisen arvo sen mukaan.  Fuck that.

Tuesday, December 15

Ei tule Harrodsia, sori siitä

En joulusta perusta, mutta eräs perinne (joka tosin katkesi muutamiksi vuosiksi) minulla on. Nimittäin Harrodsin jouluikkunoiden pällistely ja kuvaaminen siinä samalla.

Reippain mielin menin eilen sinne kurkkimaan ja voi jestas mitä skeidaa. On taso laskenut sitten viime näkemän. Tai rahat loppu. Ja/tai mielikuvitus. Suuren suuret ikkunat olivat lähes tyhjiä. Nyt on viety askeettisuus ihan uudelle levelille. Sen sijaan suurten ikkunoiden alla oleviin pieniin vitriineihin on heitetty rojua kuin kirpparille olisi kipattu. Luokatonta!

Otin muutaman kuvan (en laita niitä tänne, KVG jos kiinnostaa) ja häivyin sisätiloihin pissalle. Harrodsin (naisten rättiosastolla olevaan ainakin) vessaan on sentään panostettu. Siellä lirutteli ihan ilokseen ja kuviakin olisin ottanut, mutta en viitsinyt koska en ollut ainoa asiointikas.

Pettynein mielin lähdin tutkimaan läheisen Harvey Nicholsin näyteikkunoita. Heillä on jouluun usein panostettu, mutta hieman pelkäsin taantumusta silläkin suunnalla. Ei tarvinnut pettyä niin kuin Harrodsilla.


Harveyllä on yritystä ja ikkunat ovat mukiinmenevät ja tyylikkäät, vaikkeivat ihan minun makuuni kuitenkaan. Mutta siis ehdottomasti on panostettu. Ulkoseinät on koristeltu suurin paljetein. Paljetit ovatkin kokoava teema ikkunoissa.


No niin, nyt päästään asiaan. Kontaten kotiin?


Get me out of here.


Onks tukka hyvin, näkyyks kello(t)?


"Tähdet tähdet, luoksenne tahtoisin pois
Tähdet tähdet, silloin mun helpompi ois"


Tunnustan, että pidän joistakin joululauluista. Siis niistä itkuvirsistä esim. Sylvian joululaulusta. Varpunen jouluaamuna on myös kiva.

Thursday, December 10

Mielipide: Lontoon taksi

"Lontoon mustat taksit ovat monelle tuttu näky, ja niillä matkustaminen on mukavaa ja yllättävän edullista."

Lainaus täältä. Ja perään heko heko. Lontoon mustassa taksissa olen saanut (useita kertoja) paskinta "palvelua" ikinä - jos nyt edes ovat kyytiin ottaneet. Niinkin on nimittäin käynyt, että kuljettajaa ei kiinnostanut ajaa tiettyyn osoitteeseen (ei millään levottomalla tai huonolla alueella), niin ei ottanut kyytiin.

Tätä samaa olen nähnyt tapahtuvan Heathrow'n lentokentällä eli jos kohdeosoite ei miellytä kuljettajaa, hän ei ota kyytiin. Minulla ei ole kentällä ollut ongelmia osoitteeni kanssa, mutta olen kyllä (pakotettuna) ohittanut muita jonottajia, kun heidän osoitteensa eivät ole kuljettajalle kelvanneet. On monta kertaa tehnyt mieli kieltäytyä itsekin kyydistä ihan slodaarisuussyistä, mutta olen aina ollut liian väsynyt sellaiseen. Paha minä.

Joskus kuljettajat saattavat myös sanoa, ettei kyytiä voi maksaa kortilla, vaikka autossa olisikin maksulaite. Se laite ei kuulemma toimi tmv. Silkkaa potaskaa: se on vain eräs tapa vihjaista, ettei halua kyseistä asiakasta kyyditä. Tämä on ihan testattu: on kysytty voiko maksaa kortilla (kun kuski ei ole muutenkaan ollut innostunut kyyditsemään tiettyyn kohteeseen). Kuksi on sitten innoissaan sanonut, että ei voi - etsi joku toinen taksi. Mutta sitten on vain ängetty taksiin ja sanottu, että on tässä käteistäkin. Ja kuskia vituttaa kuin oravaa nahkurilla.

Minä en siis käytä noita black cabeja kuin pakon edessä. Lontoossa on paljon yksityisiä kuljetuspalveluita. En pahemmin tarvitse taksipalveluja, koska käytän julkisia. Mutta lentokentälle menen aina taksilla ja käytän tuttua minicab-firmaa, josta tilaan auton ennakkoon. Aina on tullut ajoissa ja on muuten halvempi kuin Lontoon taxi. Minicabin voi myös tilata ennakkoon kentälle paluuta varten. Hyvin toimii sekin palvelu, vaikka esimerkiksi viimeksi Suomesta palatessamme kuljetus oli tilattu kuutta viikkoa aikaisemmin.

Toki Black cabeissa voi saada hyvääkin palvelua ja monet kuljettavat ovat mukavia jne. Mutta valitettavasti mädät munat pilaavat koko korin maineen. Kun ei voi koskaan tietää, millainen muna sieltä on tulossa.

Olen pääasiassa dösäihminen: matka kenties kestää kauemmin kuin tubella (tai no, riippuu esiintyykö raiteilla "signaalivikoja"), mutta dösässä on kivempi matkustaa.

Hurjastelua huhtikuussa.

Ps. Blogissa voi lähiaikoina tapahtumia kummallisuuksia, koska remontoin sitä. Pahoittelut mahdollisista häiriöistä.

Ps. Mielipiteet ovat subjektiivisia, eivät siis mitään kansakunnan totuuksia.

Friday, November 20

Menin ja tulin!


Minulla on ikävä kirjoittamista. Sellaista vapaata kirjoittamista, marmattamista ja muuta. Kirjablogiini harvemmin viitsin muuta kuin kirjajuttuja kirjoitella, vaikka haluja periaatteessa olisi. Koen, että asiallinen (heko heko) blogini menee siinä ihan pilalle.

Siksipä aion herättää Kello viiden teen syanideineen henkiin, kun tämä kerran täällä edelleen on. Mitäpä sitä uutta perustamaan.

Olen täällä nähtävästi avautunut kämppämme putkivuodosta ja remontista, joka ei etene. Paljon on tapahtunut sen jälkeen paitsi ehkä remontin suhteen. En tiedä, koska muutimme jo pari vuotta sitten pois kyseisestä läävästä. Nyt on pullat kivasti uunissa (en ole kuitenkaan raskaana) ja asumme ehjässä kodossa edelleen Lontoossa.

Nyt olen Suomessa, mutta koti-ikävä kolkuttelee jo. Kaipaan omaa sänkyä, omaa kotia, tuttuja maisemia. Ja kulmakarvojen lankaajaa: puskat rehottavat jo aika pahasti, mutta en uskalla niitä itse nyppiä, koska revin kuitenkin vahingossa kaikki pois.

Niin että olen palannut ja tyyli säilyy samana eli sitä ei ole.On ollut ikävä niitä blogejakin, joiden seuraaminen jäi lopettaessani tämän. Mutta kaikelle on aikansa ja nyt on taas aika palata "juurille". See ya!

Wednesday, July 31

Ilmoitusluontoinen asia


 Long time, no see! En ole noussut haudasta, sillä olen ollut elossa koko ajan. Lätisen nykyään Kirjavalas-nimisessä blogissa. Kuten nimestä voi päätellä, blogi on melko kirjapainotteinen.

Olen kuitenkin tavoilleni uskollisesti alkanut rönsyillä, joten blogista löytyy muutakin kuin kirjajuttuja. Lähinnä kuvallisia juttuja Brittilästä ja muuta sontaa.

Tätä blogia en kaiketi enää päivitä, mutta luultavasti pöllin omia ideoitani Kirjavalaaseen. Ajattelin elvyttää ainakin tube-asema -sarjan, kenties myös Elegia Apartmentsin, jos vaikka joskus löytyisi jotain sopivia murjuja.

Olen poistanut tästä blogista melkoisen läjän postauksia jättäen jäljelle lähinnä britti- ja matkajutut. Niistä kirjoittelen jatkossa myös Kirjavalaassa. En jaksa pitää kahta blogia (ai mut minullahan on jo kaksi blogia ennestään, itse asiassa kolme, muah), joten siksi näin.

Jos siis sama paska eri paketissa kirjoilla höystettynä kiinnostaa, niin tervemenoa Kirjavalaaseen!

Friday, December 14

Ota pullaa!


Täällä tykätään ruokkia puluja sun muita tipuja. Aina löytyy rannalta joku, jonka on pakko viskata murusia puluille ja muille pommikoneille.

Ottakee pullaa, ottakee!!!
Tuntuu olevan joillekin ihan perinne tämä tällainen kakkalintujen (anteeksi vain) ruokkiminen. Sitten ihmetellään, kun nämä röyhkeät siipiveikot pörräävät terassien ympärillä, mekastavat ja sontivat viattomien sivullisten päähän.

Nyt olis kuulkaa pulut pullaa tarjolla!
Itse en ole onneksi vielä saanut kakkaa päähäni täällä. Sen sijaan joskus sata vuotta sitten Linnanmäellä lokki kakkasi hameelleni. Siihen loppui se ilottelu.

Valokuvatorstai - perinne